Viestintä

Home/Mehiläisestä/Viestintä

Mehiläisen viestintä

Mehiläiset käyttävät aistejaan paitsi ympäristön havainnointiin, myös keskinäiseen viestintäänsä. Mehiläiset lähettävät ja vastaanottavat ärsykkeitä voidakseen toimia mahdollisimman tehokkaasti pesän hyödyksi. Tietynlainen ärsyke käynnistää jo perimässä olevan ”ohjelman”, joka saa mehiläisen ryhtymään yhdyskunnassa tarvittavaan tehtävään.

 

Feromonit

Emon erittämät feromonit pitävät pesän toimintatilassa, tarvittaessa käynnistävät uuden emon kasvattamisen, palauttavat lentoon lähteneen parven pesään, jos emo ei ole mukana ja kiihottavat medenkeruuta.
Työmehiläiset puolestaan erittävät feromoneja varoittaakseen vaarasta, lisätäkseen toistensa aggressiivisuutta pesää puolustettaessa ja merkitäkseen hyvät mesilähteet ja vedenottopaikat, joilla ei ole luonnostaan hajutunnistetta sekä pesän lentoaukon, polun uudelle lentoaukolle ja parven laskeutumispaikan.

Avonaisissa kennoissa olevat sikiöt erittävät feromoneja, jotka lisäävät työmehiläisten siitepölynkeruuta. Sikiöferomonien avulla lisäksi ruokkijamehiläiset tunnistavat sikiöiden sukupuolen, aseman ja iän.

emo-ja-haaremi6101

Tanssikieli

Mehiläinen ilmoittaa tanssia muistuttavalla liikehdinnällä toisille mehiläisille löytämänsä ravintolähteen etäisyyden ja suunnan pesästä. Tanssiva mehiläinen juoksee erilaisia ja erikokoisia silmukoita, mutkittelee ja pyristelee aina sen mukaan millaisesta ja missä sijaitsevasta ravintolähteestä on kyse. Myös tanssin kesto vaihtelee ravintolähteen runsauden ja etäisyyden mukaan. Kovin pieniä lähteitä mehiläiset eivät edes ilmoita.
Mitä kauempana pesästä ravintolähde on, sitä hitaammassa tempossa ja vähemmän mehiläinen tanssii. Kenttämehiläiset eivät lähde liikkeelle heti tanssin nähtyään, vaan katselevat useita tansseja, joten ne näkevät eniten lähellä olevia kasveja tarkoittavia tansseja ja suuntaavat niihin kasveihin ensin. Myös ääni- ja sähköimpulssit tanssin aikana kertovat etäisyydestä.

Suunta puolestaan käy ilmi tanssista siten, että juoksun suunta on painovoiman suuntaan nähden sama kuin ravintolähteen suunta aurinkoon nähden vaakasuorassa tasossa. Auringon suunnassa olevasta kukasta ilmoitetaan tanssimalla pesässä alhaalta ylös, auringon ja kukan ollessa pesän vastakkaisilla puolilla tanssin suunta on ylhäältä alas. Muut suunnat ilmoitetaan juoksemalla joko oikealle tai vasemmalle pystysuorasta samassa kulmassa, kuin ravintolähde sijaitsee auringon suunnasta pesästä katsottuna. Muut tiedot ravintolähteestä mehiläiset saavat tanssivaan mehiläiseen tarttuneesta tuoksusta ja tuodusta medestä.

TIESITKÖ: Mehiläiset löytävät tanssilla ilmoitetun kukan varsin tarkasti: etäisyysvirhe on enintään 150 metriä ja suuntavirhe yleensä alle 15 astetta. Pienet epätarkkuudet ovatkin tarkoituksenmukaisia, koska kasveja yleensä kasvaa alueittain eikä vain tietyssä pisteessä. Tanssista ilmenee myös aika, jolloin ravintoa on saatavilla, ja mehiläiset tietävät vierailla kukassa vain silloin, kun se erittää mettä.