Maku ja väri

Home/Hunajasta/Maku ja väri

Hunajan aromi tulee ensisijaisesti kukkien eteerisistä öljyistä. Lisäksi mehiläisten entsyymit sekä maaperä, ilmasto ja vuodenaika vaikuttavat aromien muodostumiseen. Suurin osa suomalaisesta hunajasta on verraten mietoa monikukkahunajaa, mutta jonkin verran tuotetaan myös yksikukkahunajia eli lajihunajia, joissa maut vaihtelevat huomattavasti kasvilajista riippuen. Myös hunajan tuoksu riippuu lähinnä hunajakasvista. Hunajan väriin vaikuttavat alkuperä, kiteytyminen, kosteussuhteet, mehiläisrotu, kennostojen ikä, hunajan ottotapa ja ikä sekä sadon määrä. Esimerkiksi apilahunaja on valkoista, voikukkahunaja tummankeltaista ja kanervahunaja keltaisen- tai punaisenruskeaa. Hunajan väri vaalenee sen kiteytyessä, ja samakin hunaja saa eri tavoin kiteytyessään erilaisia värisävyjä. Hienorakeisesti kiteytynyt näyttää vaaleammalta kuin karkearakeinen. Kiteytyneen hunajan väri on jotakin valkoisen ja tummanruskean väliltä.Kaikki saasteet, jotka vaikuttavat kasveihin ja eläimiin, vaikuttavat myös meteen, mehiläisiin ja edelleen hunajaan. Mehiläispesät tuleekin sijoittaa riittävän kauas maanteistä ja muista saastelähteistä ja rikkakasvi- ja tuholaisruiskutusten kanssa on tarhan lähellä oltava tarkkana.

TIESITKÖ: Runsaan sadon aikana hunaja on yleensä jonkin verran vaaleampaa kuin muulloin. Tämä johtuu siitä, että kasvien väriaineiden määrä on vakio, ja jos mettä erittyy paljon, sama värimäärä jakaantuu suuremmalle mesimäärälle kuin huonon sadon aikana.

Lajihunajaa saadaan, kun jokin hunajakasvi kukkii eri aikaan kuin muut samalla seudulla, ja sen medestä valmistettu hunaja kerätään heti lajin kukinnan päätyttyä niin, ettei siihen ehdi sekoittua muita hunajia. Mehiläiset menevät vain tietyn kasvin kukkiin, kun niillä ei ole muita vaihtoehtoja.

hunajapurkit610